Fiinipintanen. Nyt on pakko vetää kotiapäin. Äitini oli vielä kolmikymppisenä niin fiinipintanen, että hänestä sanottiin, että "on niinku posliininukke". Ei ollu rypyn aavistustakaan ja valokuvissakin näytti aivan elokuvanäyttelijältä. Niin oli hyvähipiäinen hän.
Lusseeri. Kyllähän minä tiesin, kun yli 30 vuotta sitten tulin Raaheen ja asetuin kortteeriin Ohjaspolun opiskelijasolukkooni Kummattiin, että ei tämä varmasti loppuiän sijoituspaikkani ole. Se oli ilimiselevä lusseeri eli väliaikainen asunto. Väliaikaista kaikki on vaan!
Lämpymä. Tämä on sellainen sana, että se on kerta kaikkiaan kuin kääriytyisi jonkun ihanan emosen esiliinan mutkaan pienenä ja poloisena.