Punk­kien le­vin­nei­syys yllätti tut­ki­jat: Raa­hes­sa esiin­tyy myös tai­ga­punk­kia

Punkkitilannetta on saatu yliopistotutkimuksella ajan tasalle. Turun yliopiston kansalaisilta saamat puutiaisnäytteet ovat paljastaneet arvokasta tietoa sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin kantamista taudinaiheuttajista.

Punkkivaara on todellinen kaikkialla maassa. Puutiaisten levinneisyys yllätti tutkijat.
Punkkivaara on todellinen kaikkialla maassa. Puutiaisten levinneisyys yllätti tutkijat.

Lähes joka viides puutiainen kantaa Lymen borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä aiheuttavaa virusta kantaa 1,5 prosenttia puutiaisista. Sekä puutiaisia että puutiaisvälitteisiä sairauksia esiintyy koko maassa Etelä-Lappiin asti.

Nämä tiedot selvisivät Turun yliopiston tekemässä laajassa punkkitutkimuksessa.

Kolmaskin punkkien levittämä bakteeri löytyi, Borrelia miyamotoi -bakteerin levittämä toisintokuume. Sitä havaittiin kuudessa eri puolilta maata saadussa näytteessä. Taudin kuvaan kuuluu influenssan kaltainen korkeakuumeinen yleisinfektio ja keskushermoston tulehdus.

Tutkijalääkäri, dosentti Jukka Hytösen mukaan Suomesta ei ole kuitenkaan vielä diagnosoitu potilaita, joilla olisi ollut juuri tämä puutiaisvälitteinen infektiosairaus.

– Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on edelleen ainoa tapa suojautua borrelioosilta ja tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti, Hytönen sanoo.

Tutkimusaineistoksi Turun yliopisto sai 7 000 kirjelähetyksen verran punkkeja, lähes 20 000 yksilöä. "Punkkipankki" on ainutlaatuinen koko maailmassa.

–Kansalaisten osallistaminen oli hyvä idea ja se toimi paremmin kuin uskalsimme odottaa. Saimme todeta, että vakiintuneet luulot punkkien esiintymisestä vain rannikolla tai Turun saaristossa, voidaan unohtaa, sanoo Turun yliopiston biologian laitoksen dosentti Tero Klemola.

Toinen yllätys tutkijoille oli, että punkeista on puuttunut perustutkimus. Kuitenkin punkkien levittämä borrelioosi tunnetaan jo 1970-luvulta ja Kumlingen tauti eli puutiaisaivotulehdus vieläkin kauempaa.

Karttatiedotkin olivat vaillinaisia, 50-luvun lopulta.

–Yliopistotasoinen tutkimus tuli isoon tarpeeseen. Tieto punkkien levinneisyydestä oli vanhentunutta ja epätarkkaa. Lääkäritkin ovat nyt heränneet tutkimaan punkkien levittämiä tauteja eli tutkimus on aktivoitunut kaikilla sektoreilla.

Monessa punkkilähetyksessä kerrottiin, että lapsena ei punkkeja näkynyt, mutta nyt ne ovat jatkuva riesa.

Dosentti Klemola pitää tärkeänä signaalina myös kansalaisten omaa kokemusta. Kun kerran punkit tuntuvat olevan jatkuvasti ihmisten huulilla, se kuvaa osaltaan punkkien levinneisyyttä. Tiukasti tieteellisessä mielessä asian todentaminen on ollut vaikeaa, juuri tutkimuksen puuttumisen takia, kun ei ole ollut mihin verrata.

–Raahen seutu näyttää täysin vakiintuneelta punkkialueelta. Siellä esiintyy sekä tavallisia puutiaisia että taigapunkkeja, molemmat ihmiselle vaarallisia lajeja.

Vielä tunnistamattomasta syystä taigapunkki ei esiinny ollenkaan maan lounais- ja eteläosissa, missä tavallinen puutiainen on vakiintunut ja varsinkin rannikoilla ja saaristoissa runsaslukuinen.

Pohjanlahden rannikolla ja paikoin Pirkanmaalla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa taigapunkki on tavallista puutiaista yleisempi. Molemmat lajit puuttuvat vielä Pohjois-Lapista, puutiaisnäytteitä lajilleen määrittänyt, puutiaisista väitöskirjaansa valmisteleva tohtorikoulutettava Maija Laaksonen toteaa.

Punkkipankin hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vasta alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tulee jatkumaan Turun yliopistossa.