Raa­he­lai­nen par­tio­toi­min­ta täyttää sata vuotta

Partion perusperiaatteet ovat säilyneet samana, vaikka tekniikka kehittyy.

Harri Kastell ja Jari Veikkolainen päätyivät partiotoimintaan mukaan lastensa kautta. Tässä kuvassa on partiolaisia vuodelta 1949. Nuotion sytyttäminen on yksi partiolaisten perustaidoista. Jari Veikkolainen on Merituulen seuraava lippukunnanjohtaja. Harri Kastell on aktiivisesti mukana partiolaisten toiminnassa.
Harri Kastell ja Jari Veikkolainen päätyivät partiotoimintaan mukaan lastensa kautta.
Harri Kastell ja Jari Veikkolainen päätyivät partiotoimintaan mukaan lastensa kautta.

Raahessa käynnistettiin partiotoiminta jo ennen kuin Suomi itsenäistyi. Alussa olivat Raahen Tytöt ja Raahen Pojat. Jälkimmäisestä tuli vuotta myöhemmin Raahen Sissipojat, mutta ne nimet säilyivätkin pitkään.

Vuonna 1977 pojat ja tytöt yhdistettiin Partiolippukunta Merituuleksi. Näin ollen raahelainen partiotoiminta täyttää sata ja Merituuli 40 vuotta.

Molempia juhlitaan tämän viikon lauantaina Raahesalissa. Juhla on lähes kokonaan nuorten partiolaisten suunnittelema.

1930-luku oli partiolle voimakasta kasvun aikaa Suomessa, mutta Raahessa tämä ei kuitenkaan vielä näkynyt. Toisen maailmansodan alettua kasvoi partion suosio Raahessa räjähdysmäisesti.

Vuonna 1941 Sissipoikien jäsenmäärä hyppäsi 47:ään edellisvuoden kolmesta partiopojasta.

Nykyään Merituulessa on noin sata partiolaista. Väkimäärä on pysynyt suunnilleen samanlaisena viime aikoina.

–Joskus on ollut jopa yli 130, mutta noilla paikkeilla se lukema on pyörinyt, Merituulen pestijohtaja Harri Kastell toteaa.

Suurin osa partioporukasta on lapsia ja nuoria, mutta myös aktiivisia aikuisia tarvitaan.

–Onneksi meillä on myös aktiivisia aikuisia jäseniä noin kymmenkunta. Aikuisia täytyy olla aina taustalla, Merituulen ohjelmajohtaja ja lippukunnanjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Jari Veikkolainen kertoo.

Vaikka aktiivisia aikuisia on mukana, heille olisi Kastellin ja Veikkolaisen mukaan lisätarve. Miehet korostavat, ettei aikuisella tarvitse välttämättä olla mitään partiotaustaa.

Jos aikuisia tulee lisää, on mahdollisuus perustaa lisää ryhmiä. Nyt ryhmiä on kahdeksan. Ne kokoontuvat vähintään kerran viikossa.

–Haluaisimme kasvaa suuremmaksi, mutta tilatkin ovat rajalliset, Kastell alleviivaa.

Seurakunnan vanha kesäkoti on partiolaisten käytössä, mutta he kaipailevat lääniä hieman lisää.

–Haaveena on retkeilyalue ja leiripaikka. Se asia on tällä hetkellä pöydällä, Kastell kertoo.

Vanhan sanonnan mukaan partiolaiset ovat aina valmiina. Kastell ja Veikkolainen haluavat kuitenkin oikoa tuota virheellistä tietoa.

–Oikein se slogan kuuluu, että "ole valmis". Eli ei partiolainen aina ole valmis, Kastell naurahtaa.

Partiotoiminta sai alkunsa Englannista vuonna 1907. Suomeen se rantautui kolme vuotta myöhemmin.

Partion perusperiaatteet ovat säilyneet samana vuosien saatossa. Edelleen partiossa halutaan antaa ihmisille kosketusta luontoon, ja opastusta, miten siellä tulee toimeen.

–Partiossa madalletaan luontoon lähtemisen kynnystä, Kastell täsmentää.

Kastell ja Veikkolainen ovat olleet partiotoiminnassa mukana jo pitkään, mutta Merituulen jäseniä heistä tuli vasta vuonna 2015. Kipinä partiotoimintaan syttyi lasten kautta.

–Aikanaan lapset itse halusivat lähteä partioon. Toin heidät tänne ja tulin hakemaan puolentoista tunnin päästä pois. Ajattelin, että eikö se ole sama olla itsekin täällä sen aikaa, eikä vain kuskata, Kastell muistelee.

Viime vuodet molemmat herrat ovat olleet varsin aktiivisesti mukana partiolaisten toiminnassa. Se tapahtuu niin sanotusti "rakkaudesta lajiin", sillä palkkaa ei partiolaisille makseta.

–Aika vähän on henkilöitä partiotoiminnassa, joille maksetaan palkkaa. Tämä on vapaaehtoistoimintaa, Kastell vahvistaa.