Tai­de­teos säi­lyt­tää pe­rin­net­tä

Kolarissa lapsena asunut Elina Juopperi joutui Raaheen perheensä kanssa muutettuaan totuttelemaan uuteen murteeseen. Ylioppilaaksi tulon jälkeen edessä oli ranskalainen opiskelijaelämä. Nykyään hän asuu Suomessa ja on pelastanut yhteen teokseensa suomalaista käsityöperinnettä.

-
Kuva: Arkisto / Nina Susi

Väylänvarren puheenparteen tottuneelle ala-asteikäiselle raahelaiseen murteeseen totuttautuminen ei ollut helppoa, 1980-luvun puolenvälin tienoilla Raaheen muuttanut kuvataiteilija Elina Juopperi sanoo.

Kolarissa Ylläksen maisemissa siihen asti lapsuutensa viettäneen Juopperin äidin- ja isänkieli oli Tornionjokilaakson murre.

– En ollut kasvanut missään sekamurreperheessä.

Murre-ero oli siis aika raskas.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Raahen lukiosta vuonna 1995 hän pyrki opiskelemaan suomalaisiin taidekouluihin. Kun ovet eivät avautuneet, hän päätti opetella uuden kielen ja lähteä Ranskaan au pairiksi. Siitä alkoi 17 vuoden jakso Pariisissa.

– Ihastuin kaupunkiin, ja minä en sitten ikinä muistanut palata.

Parin vuoden olemisen ja kielen oppimisen jälkeen hän pääsi paikalliseen kuvataidekouluun l’École Nationale Supérieure d’Art de Paris-Cergyyn.

Raahen lukiossa ei 1990-luvun alkupuoliskolla opiskeltu filosofiaa lainkaan.

– Se oli suuri puute sivistyksessä. Kun ne puhui filosofiasta ja filosofisista suuntauksista, niin mulla ei ollut hajuakaan, mistä ne puhui. Yritin sitten edelleen vähän heikolla ranskalla lukea yksin filosofiaa illalla koulun jälkeen, että minä edes ymmärtäisin, mitä ne yrittää sanoa.

Perehtymistä auttoi se, että hän oli ollut aiemmin kiinnostunut filosofiasta ja lukenut Jostein Gaarderin kirjan Sofian maailma.

– Olin kuullut sanan filosofia, hän nauraa.

Taidekoulussa opiskelu ei edennyt tekniikka edellä.

– Meidän ei tarvinnut aluksi ruksia mitään, että haluan opiskella maalausta tai grafiikkaa.

– Siellä opiskeltiin taiteilijaksi tulemista, henkisesti. Tekemällä teoksia.

Takaisin Suomeen Elina Juopperi päätyi vähän vahingossa, kun vuokra-asunto lähti alta ja samaan aikaan hän sai Suomesta vuosiapurahan.

Pariisista on hankala saada vuokra-asuntoa, joten hän hankki Suomesta asunnon ja päätyi asumaan jälleen kotimaahansa.

Jo Ranskassa asuessaan ja opiskellessaan, hän koki tärkeäksi suomalaisten aiheiden parissa työskentelyn.

Vuonna 2011 hän sai idean Perintö-nimiseen teokseen, jossa yhdistellään suomalaista käsityöperinnettä ja nykytaidetta.

Idea työhön tuli, kun hän haki toista teosta varten raanuja kirpputoreilta ja huomasi, että niitä heitetään kasoittain pois.

– Kaikkea perinteistä naisten käsityötä löytyi kirpputoreilta läjäpäin, kasapäin ja vinopäin.

Hän rupesi miettimään, mitä suomalaisessa kulttuurissa on tapahtunut, että omaa kulttuuriperintöä heitetään pois. Hän asui silloin vielä Ranskassa.

– Kyllä siellä ollaan kansakuntana jotenkin ylpeämpiä tai tietoisempia omasta kulttuuriperinnöstä. Ettei ihan kaikkea heitetä pois.

Valmistuessaan Perintö koostuu toistensa päälle limittäin ja lomittan pannuista noin 1 300 raanusta. Lopputuloksen on tarkoitus olla 1,8 metriä kanttiinsa oleva kuutio.

Työ perustuu yhdysvaltalaisen nykytaiteilija Tony Smithin teokseen Die, jonka mittasuhteet ovat samat kuin Perinnössä tulee olemaan.

Ensimmäisen kerran Perintö oli esillä Helsingin Taidehallissa vuonna 2014 avautuneessa näyttelyssä.

Elina Juopperi on taiteilijana idealähtöinen, eli ensin on idea, johon hän sitten valitsee sopivan työtavan ja tekniikan.

Hänen työskentelylleen on myös ominaista, että tekeillä on isoja projekteja, jotka voivat jatkua useita vuosia, ja lisäksi on teoksia, jotka saattavat valmistua hetkessä tai hetkistä.

– Esimerkiksi, että näen kadulla jotakin ja otan siitä valokuvan. Siinä saattaa kestää monta vuotta, että ne pääsevät esille.

FAKTA

Elina Juopperi

Kuvataiteilija.

Syntynyt vuonna 1975 Oulussa.

Muutti muutaman kuukauden ikäisenä Kolariin.

Kävi Raahessa ala-asteen viimeiset luokat, yläasteen ja lukion.

Opiskeli Pariisissa l’École Nationale Supérieure d’Art de Paris-Cergy -taidekoulussa.

Valmistui sieltä kuvataiteen maisteriksi, DNSEP (Le Diplôme national supérieur d’expression plastique)

Asuu ja työskentelee Suomessa.

Teoksia muun muassa Kaikki kielen puhujat -30, Perintö, Damn Dam, Jätetty Maa, ABC!-vapaa Suomi ja Kaupunki lautasella.

Kaupunki lautasella -projektia on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto.

Saanut Taiteen edistämiskeskukselta kohdeapurahaa viimevuotisiin näyttelyihin Kajaanissa, Soulissa Etelä-Koreassa, Oulussa ja Tampereella.

Raanulahjoitukset Perintö-teosta varten ovat tervetulleita, työ on puolessavälissä.

Työhuoneella kesken useita teoksia.

Meikäläiset

100-vuotiaan Raahen Seudun kunniaksi esittelemme vuoden aikana sata mielenkiintoista henkilöä Raahen seutukunnan alueelta Meikäläiset-juttusarjassamme. Mukana on niin nykyisiä alueella vaikuttavia ihmisiä, historiallisia henkilöitä kuin alueelta pois muuttaneita ja takaisin palanneita.