Tilaajille

Tänä päivänä Bra­hen­ka­tu 1:ssä ei räy­dy­tä, mutta kynt­ti­lät palavat edel­leen Frei­ta­gin talon ik­ku­nas­sa

Marjut ja Keijo Möttösen käsissä 1800-luvun alussa rakennettu Freitagin talo Brahenkatu 1:ssä on saanut uuden elämän. Taloa on kunnostettu toistakymmentä vuotta rauhassa ja huolella tehden.

Marjut ja Keijo Möttösen talo sijaitsee upealla paikalla Rantakadun ja Brahenkadun risteyksessä. Kaksikko on asunut talossa vuoden 2013 lopulta lähtien.
Marjut ja Keijo Möttösen talo sijaitsee upealla paikalla Rantakadun ja Brahenkadun risteyksessä. Kaksikko on asunut talossa vuoden 2013 lopulta lähtien.
Kuva: Vesa Joensuu
Talon komeat takat veivät Keijo Möttösen sydämen. Salin katto, kattolistat ja lattia ovat alkuperäiset.
Talon komeat takat veivät Keijo Möttösen sydämen. Salin katto, kattolistat ja lattia ovat alkuperäiset.
Kuva: Vesa Joensuu

Kun vuonna 2004 Freitagin talon pihapiirin kaikki kolme rakennusta tulivat myyntiin, haaveili Marjut Möttönen vihreän Japissonin talon ostamisesta. Puoliso Keijo Möttönen ei kuitenkaan kaupunkiin muutolle lämmennyt. Koti Piehingissä oli hyvä ja rakas.

– Ajattelin, että lähden sieltä vaan hauta-arkussa saappaat jalassa, mutta niin vaan se mieli pehmeni, Keijo kertoo.

Kun Marjut sai puhuttua Keijon edes katsomaan taloa, ei Japissonin talo tuntunutkaan omalta. Pihan toisella puolella oleva Freitagin talo puolestaan kutsui heti puoleensa.

– Ne olivat tämän talon hienot takat, jotka jäivät mieleen, Keijo kertoo.

Marjut muistelee, että he päättivät olla jättämättä tarjousta, mutta silti ajatus Freitagin talosta ja sen takoista ei jättänyt kaksikkoa rauhaan.

– Kyllä me sitten se tarjous jätettiin eräänä perjantaina ja kaupat tehtiin maanantaina, Keijo kertoo.

Rantakadun ja Brahenkadun kulmassa sijaitseva huone on perheen mieleen, sillä sieltä näkyvät parhaat maisemat.
Rantakadun ja Brahenkadun kulmassa sijaitseva huone on perheen mieleen, sillä sieltä näkyvät parhaat maisemat.
Kuva: Vesa Joensuu

Kun Möttöset saivat talon haltuunsa, alkoi remontointi, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Sisältä talo on purettu luurangolle saakka. Kaikki vanha, mitä on voitu säilyttää, on säilytetty. Muun muassa vanhoja pariovia, kattolistoja ja 200 vuotta vanhaa lattia on kunnostettu huolella.

– Täällä oli kolme tai neljä kerrosta mattoa lattioiden päällä. Kävin jo ostamassa alennusmyynnistä laminaattia, kunnes huomattiin, että alimmaisena olikin tallessa vielä komea alkuperäinen lankkulattia, niin eihän tänne mitään laminaatteja laitettukaan, Keijo kertoo.

Vanha lattia narisee lähes joka askeleella – ihan kuin vanhassa talossa kuuluukin.

– Ehkä oli hyvä, että päällä oli niitä mattoja, niin lattia on säilynyt näinkin hyvässä kunnossa, Marjut tuumaa.

Kaiken, paitsi sähkötyöt, kaksikko on tehnyt itse. Keijon mukaan isonkin rakennusurakan saa tehtyä, kun ei tee sitä pakkomielteisesti, hampaat irvessä, vaan rauhassa edeten. Kiireellä lopputulosta ei muutenkaan ole haluttu pilata.

– Jos joku kohta on oikein mietityttänyt, olen jättänyt sen rauhaan ja ratkaisu on tullut sitten myöhemmin mieleen.

Apua vanhan entisöintiin on etsitty myös kirjoista. Lisäksi neuvoja on saatu muilta alueen asukkailta, jotka ovat vanhaa kotiaan remontoineet.

– Työkin on opettanut, Keijo sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen

Tänä kesänä Freitagin talon katto on uusittu. Kattotiilet on ostettu käytettynä ja jokainen 5 000 tiilestä on yksitellen pesty ja maalattu kahteen otteeseen.

– Kiitosta pitää antaa muun muassa Heiskasen Olaville, että tiilet löytyivät näinkin läheltä, Möttöset sanovat.

Nyt Möttösiä työllistää talon julkisivun maalaus. Brahenkadun puoli on jo maalattu, mutta talon päädyt pitäisi vielä tehdä tänä syksynä. Sisäpihan puolen Keijo aikoo maalata vasta ensi kesänä.

– Sutiminenhan on oikein mukavaa, kun on päässyt niiltä korkeilta kattotellingeiltä alas, Keijo sanoo.

Sisällä viimeisimmäksi on valmistunut isäntäparin makuuhuone. Pariovien takaa löytyy vielä remontoimatonta tilaa.
Sisällä viimeisimmäksi on valmistunut isäntäparin makuuhuone. Pariovien takaa löytyy vielä remontoimatonta tilaa.
Kuva: Vesa Joensuu

Marjutillekin työ maan tasalla tuntuu mukavammalta – silloin ei verenpaineet nouse, kun ei tarvitse seurata katolla keikkuvaa isäntää.

Remontoitavaa kaksikolla riittää vielä julkisivuremontinkin jälkeen, sillä talon Pekkatorin päädyssä oleva osa, noin 40 neliötä, on vielä laittamatta. Möttöset aikovat viimeistellä senkin omaan käyttöönsä.

– Kerran Keijo uhkasi väsyneenä, että heittää vasaran tuonne mereen, Marjut nauraa.

Tosissaan mies ei kuitenkaan ollut, vaikka myöntää joskus ajatelleensa, että remonttia voisi jättää tulevillekin sukupolville.

– Kyllähän sitä jossain vaiheessa pitää osata lopettaa, mutta ei sillä vasaran heittämisellä taida olla väliä, sillä töitä tehdään nykyään enemmän muilla työkaluilla, hän hymähtää.

Möttöset ovat asuneet talossa vuoden 2013 jouluaaton aatosta lähtien. Vanhan talon sisustuskin mietitty talon tyyliin. Antiikkia ja muita sopivia huonekaluja sekä koriste-esineitä on metsästetty ympäri Suomen. Marjutin mielestä tavaraa tosin alkaa olla jo liikaa.

Talo on sisustettu vanhaan sopivalla tyylillä. Huonekorkeuskin on nykymittapuussa komea.
Talo on sisustettu vanhaan sopivalla tyylillä. Huonekorkeuskin on nykymittapuussa komea.
Kuva: Vesa Joensuu

– Neliöitä on, mutta silti tämä tuntuu pieneltä.

Marjut sanoo joidenkin vierailijoiden hämmästelleen talon sisustusta ja korkeita huoneita.

– Eräskin rouva istui tuossa salin tuolilla ja kysyi, että miten te oikein täällä elätte. Vastasin, että eletään ihan kuten muutkin – tämähän on meille koti, Marjut nauraa.

Perheen lempipaikka löytyy Rantakadun puolen nurkkahuoneesta, jonka ikkunoista avautuu Rantatori ja -puisto sekä meri. Marjutin mukaan auringonlasku on joka ilta erilainen ja sitä jaksaa ihastella loputtomiin.

– Täällä ikkunan edessä sohvalla viihtyvät meidän lapsenlapsetkin.

Freitagin talo on rakennettu heti Raahen palon jälkeen 1800-luvun alussa. Talon tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa.

Talossa on kaikkiaan noin 200 neliötä. Siinä on asunut aikanaan kauppias Baltzar Freitag perheineen.

Monelle Freitagin talo on tuttu Catharina Freitagin ja Johan Soveliuksen surullisen rakkaustarinan myötä. Talon historia elää edelleen Möttösten aikana.

– Täällä ei räydytä, mutta kynttilät palavat edelleen. Museonjohtajan Eija Turusen kanssa on sovittu, että kun Soveliuksen talossa Johanin kynttilät syttyvät, syttyvät kynttilät myös meillä.

Vieläkö Catharina talossa majailee? Mahdollisesti, tuumaavat Möttöset.

– Ajattelen niin, että jos Catharina täällä vielä on, niin hän on varmasti tyytyväinen, että koti on laitettu kuntoon, Marjut sanoo.

Katso lisää kuvia Raahen Seudun kuvagalleriasta.

Marjut ja Keijo Möttösen talossa räytymiskynttilät palavat edelleen, kun vastapäisen Soveliuksen talon kynttilät syttyvät. Niin tekivät rakastavaiset Johan Sovelius ja Ctharina Freitag aikoinaan.
Marjut ja Keijo Möttösen talossa räytymiskynttilät palavat edelleen, kun vastapäisen Soveliuksen talon kynttilät syttyvät. Niin tekivät rakastavaiset Johan Sovelius ja Ctharina Freitag aikoinaan.
Kuva: Vesa Joensuu