Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tänään keskiviikkona esittänyt koronakaranteenin ja eristyksen lyhentämistä viiteen vuorokauteen oireiden alkamisesta laskettuna. THL antoi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtioneuvoston kanslialle.
THL:n mukaan varmistettujen koronatapausten hyvin pitkällinen eristäminen ei juuri vaikuta koronaepidemian hallintaan.
Omikronmuunnoksen tartuttavuus on suurinta juuri oireiden alkaessa ja jo ennen oireiden alkua. Lisäksi omikronmuunnoksen kohdalla tartunnan saaneet paranevat aikaisempaa nopeammin, etenkin, jos he ovat saaneet useita rokoteannoksia.
– Nopea omatoiminen eristäytyminen on hyvin tehokas tapa välttää jatkotartuntoja, kun koronaan viittaavia oireita ilmenee. Lisäksi koronatestaus ja tartunnanjäljitys ovat monin paikoin hyvin kuormittuneita, joten virallisen tiedon saamisessa voi kestää useita päiviä, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden riittävyys on yksi tärkeä syy tarkastella karanteenien ja eristyksen pituutta, toteaa THL verkkosivullaan.
Myös muissa maissa on lyhennetty karanteenin ja eristyksen mittaa.
Voimavarat hoitoon ja rokottamiseen, ei tartunnanjäljitykseen
THL arvioi, että tartunnanjäljitys on tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän. Jos testiin hakeutumisessa ja testiin pääsemisessä, tulosten saamisessa, jäljityssoitossa ja karanteenimääräyksissä kestää kokonaisuutena useita päiviä tai jopa yli viikon, jäljityksen tehokkuus jatkotartuntojen ehkäisyssä on matala.
– Näkemyksemme on, että testauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
THL:n arvion mukaan nykyisessä epidemiatilanteessa painopisteiden tulisi olla sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa. Kaikkien tartuntojen seuraamista ei täten priorisoitaisi, etenkään rokotettujen ja perusterveiden osalta.
Vakavien tautitapausten osuus on laskenut
Omikronmuunnoksen vuoksi sairaalahoitoja on tartuntamääriin nähden väestötasolla tulossa nykyarvioiden mukaan noin 40–60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja tehohoitotarvetta jopa 80 prosenttia vähemmän. Tartunnat kuitenkin leviävät nyt hyvin nopeasti, joten sairaalahoidon kokonaistarpeessa ei ole odotettavissa laskua.
Rokotusten suojatehon vakavaa tautia vastaan arvioidaan edelleen olevan hyvä. Omikronmuunnoksen kyky väistää rokotussuojaa tarkoittaa, että sen suojateho, kun noin 6 kuukautta on kulunut toisesta rokoteannoksesta, on alle 30 prosenttia oireista tartuntaa vastaan. Sairaalahoitoa vaativaa taudinkuvaa vastaan suojateho on kuitenkin edelleen 75 prosenttia.
Kolmannen rokotuksen jälkeen suojateho tartuntaa vastaan arvioidaan olevan jälleen ainakin joitakin kuukausia noin 80 prosenttia ja vakavaa sairautta vastaan jopa 90 prosenttia.