Tieteen kunnia ha­lu­taan pa­laut­taa ra­vit­se­mus­kes­kus­te­luun

Puoli kiloa kasviksia päivässä on suositus, joka on kaikille tuttu. Kasvisten syönti on tieteellisesti todistetusti hyväksi ja siihen kannustetaan niin lapsia kuin aikuisiakin monin eri tavoin.
Puoli kiloa kasviksia päivässä on suositus, joka on kaikille tuttu. Kasvisten syönti on tieteellisesti todistetusti hyväksi ja siihen kannustetaan niin lapsia kuin aikuisiakin monin eri tavoin.

Jos verkosta yrittää hakea tietoa ravitsemuksesta, koski se yksittäisiä ruoka-aineita tai ruokavaliota, on helposti pulassa. Tiedon määrä on rajaton ja oikeasti tieteellisen tutkimukseen perustuvan faktan löytäminen vaikeaa.

Valtion uuden ravitsemusneuvottelukunnan tuore puheenjohtaja Sebastian Hielm kokee, että juuri siitä syystä ravitsemusneuvottelukunnan olemassaolo on tänäkin päivänä äärimmäisen tärkeää.

–Nykyaikana on paljon erilaisia dieettejä ja muotivirtauksia. Omia kokemuksia jaetaan tieteellisinä ohjeina somessa ja eri medioissa. Siksi on äärimmäisenä tärkeää, että on myös yksi virallinen taho, joka kertoo, mikä on kansanterveydellisesti tärkeintä, Hielm sanoo.

Mielikuvat ja mielipiteet syrjäyttävät helposti tieteellisen tutkimuksen silloin, kun tieteellinen tutkimus ei vastaa omia näkemyksiä.

Tämä ei koske vain ravitsemuskeskustelua, vaan on nähtävissä joka puolella. Hielm myöntää, että taistelu tätä trendiä vastaan ei tule olemaan helppo. Se täytyy kuitenkin käydä.

–Meidän ei kannata osallistua mihinkään some-huuteluun. Siellä olevia mielipiteitä muutetaan harvoin millään tutkimusdatalla. Me voimme kuitenkin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda näkökulmaamme esille.

Yksi tärkeä asia, mihin ravitsemusneuvottelukuntakin haluaa ottaa kantaa, on lasten ja nuorten lisääntynyt ylipaino. Hielmin mukaan ongelma on tänä päivänä niin näkyvä, että siihen pitää puuttua muun muassa kohentamalla lasten ja nuorten ravitsemusta.

–Lasten ylipaino ei johdu pelkästään ruokailun vääristymisestä vaan ennemminkin siitä, että lapset liikkuvat niin huonosti.

Liikunnasta huolehtiminen ei suoranaisesti kuulu ravitsemusneuvottelukunnan tehtäviin. Hielmin mukaan asiaan halutaan kuitenkin puuttua yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

–Kun me huolehdimme ravitsemuksesta ja annamme suosituksia kouluille, niin pyrimme antamaan myös suosituksia liikunnan lisäämisestä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on jo vuodesta 1954 lähtien seurannut suomalaisten ravitsemusta ja terveydentilaa ja antanut ravitsemukseen liittyviä suosituksia tilanteen parantamiseksi. Suomalaiset suositukset nojaavat etenkin pohjoismaalaisiin suosituksiin. Neuvottelukunta koostuu useista ravitsemusalan ammattilaisista ja tutkijoista.

Suositusten on tarkoitus olla sellaisia, että ne tukevat terveyttä ja ovat helppoja noudattaa. Niiden tavoitteena on muun muassa kovan rasvan ja suolankäytön vähentäminen sekä kasvisten syönnin lisääminen.

Suosituksia päivitetään aina tarpeen tullen. Tänä syksynä valmistuu muun muassa lasten ja nuorten ravitsemussuositusten uudistaminen. Suurta ja mullistavaa uudistusta suosituksiin ei ole nyt luvassa, mutta toisinaan niinkin käy. Hyvä esimerkki ovat kananmunat, jotka muuttuivatkin epäterveellisestä ruoasta terveysruoaksi.

–Meidän suosituksemme ovat varmasti suhteellisen hyvällä tolalla. Me teemme silti jatkuvasti tutkimusta ja niiden perusteella meidänkin pitää olla valmiita muuttamaan mielipiteitä. Jos joku pannassa ollut ruoka osoittautuukin terveelliseksi, meidän täytyy kertoa siitä ensimmäisenä, eikä vastata kansalaisten reaktioihin.

Vasta valittu neuvottelukunta on aloittanut työnsä lokakuussa. Neuvottelukuntaan kuuluu useita alan ammattilaisia, virkamiehiä ja tutkijoita.

Kolmivuotiskautensa aikana neuvottelukunta käynnistää muun muassa ikääntyneiden ravitsemussuositusten laatimisen.

–Meillä on mukana virkamiehiä ja tutkijoita, joista paistaa läpi vilpitön halu tehdä hyvää ravitsemuspolitiikkaa. Olen innoissani mukana neuvottelukunnassa, Hielm sanoo.

FAKTA

Ravitsemusneuvottelukunnan tehtävät

Kansallisten ravitsemussuositusten toimeenpanon seuranta ja arviointi.

Väestön ravitsemuksen seuranta ja kehittäminen mm. antamalla toimenpide-ehdotuksia ja seuraamalla toimenpiteiden toteutumista ja vaikutusta kansanterveyteen.

Aloitteiden ja kannanottojen tekeminen sekä lausuntojen antaminen väestön ravitsemukseen ja terveyteen liittyvissä asioissa.