Tor­jun­ta­toi­met koronaa vastaan työ­pai­koil­la: Va­rau­tu­mis­ryh­mä ni­met­tä­vä ja sii­vous­ta te­räs­tet­tä­vä


Puhdistustyön on oltava nyt entistä tehokkaampaa ja siivoojankin on suojattava itsensä mahdolliselta tartunnalta.
Puhdistustyön on oltava nyt entistä tehokkaampaa ja siivoojankin on suojattava itsensä mahdolliselta tartunnalta.
Kuva: Maikkola Tapio

Työterveyslaitos suosittelee varautumisryhmän perustamista työpaikoille. Ryhmä ottaa vastuun mahdolliseen tartuntatautiepidemiaan valmistautumisesta.

Ryhmä koordinoi varautumista ja viestintää työntekijöille, pitää varautumissuunnitelman ajan tasalla ja antaa ohjeita tarvittaessa liittyen esimerkiksi siivoukseen, sairaustapauksiin, eristämiseen tai karanteeniin.

Ryhmä seuraa valtakunnallista tilannetta, UM:n matkustustiedotteita sekä THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Ryhmä arvioi myös erilaisten skenaarioiden, esimerkiksi mahdollisten karanteenien vaikutusta toimintaan ja toimitusketjuihin.

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta.

Koronavirukset eivät säily ilmassa eivätkä päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tartunnan saaminen oireettomalta ihmiseltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu.

Useimmat sairastuneista kokevat lieviä oireita ja toipuvat hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä henkilöitä ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus.

Torjuntatoimet suojaavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Torjuntatoimien tavoite on myös suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Työterveyslaitos kehottaa varmistamaan, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta. Toimet auttavat ehkäisemään myös muita tartuntatauteja kuten kausi-influenssaa ja vatsatauteja.

Erityisesti työpaikoilla, jossa työskennellään toisten välittömässä läheisyydessä ja käytetään yhteisiä työvälineitä, tulee huolehtia hyvästä hygieniasta ja yleisestä puhtaudesta.

Myös laitteiden näppäimistöt ja muut työvälineet pitää puhdistaa säännöllisesti. Pyytäkää laitevalmistajilta ja -toimittajilta ohjeita laitteiden ja työvälineiden puhdistamiseen sekä varatkaa puhdistusvälineet helposti saataville.

Säännölliseen ja oikein tehtyyn käsienpesuun on opastettava ja muistutettava yskimishygieniasta.

Käsienpesun mahdollisuus on varmistettava myös kaikille työpaikalla käyville, myös yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, pitää alkoholipitoista käsihuuhdetta oltava saatavilla.

Sairastuneen työntekijän on sairastettava kotona ja estettävä muiden työntekijöiden sairastuminen.

Turha odottelu terveydenhoidon vastaanotolla lisää omaa ja muiden tartuntavaaraa, vähäoireiset työntekijät on syytä ohjeistaa sairastamaan kotona. Vakavasti oireilevien on toki hakeuduttava hoitoon.

Työpaikalla kannattaa ottaa "oma ilmoitus sairaudesta" käyttöön. Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta esimerkiksi 3–7 päiväksi.

Tänä keväänä kannattaa varautua normaalia suurempaan sairaspoissaolojen määrään.

Ulkoministeriön matkustusohjeiden noudattamista on edellytettävä, etteivät työntekijät turhaan altista itseään tartunnalle.

Kun matkustaja palaa ulkomailta, suositellaan kahden viikon etätyötä.

Koronaan sairastunut ohjataan huoneeseen tai alueelle, jossa hän ei tartuta muita. Häneen voi olla yhteydessä vaikka puhelimella. Hän voi puhelimitse ottaa yhteyden työterveyshuoltoon tai paikalliseen terveyskeskukseen.

Karanteeniin henkilön voi määrätä vain tartuntatautilääkäri. Karanteenin määrätyn työntekijän kanssa voidaan tarvittaessa sopia etätyöstä.

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.

Siltä varalta, että COVID-19-tartuntojen riski lisääntyy Suomessa merkittäväksi, Työterveyslaitos kehottaa pohtimaan valmiiksi työpaikan toimenpiteitä, joilla kaikkien sairastumista yhtä aikaa voitaisiin estää. Näitä ovat: etätöiden suosiminen, vain välttämättömien kokousten pitäminen, virtuaalikokoukset ja sähköiset palaverit, polkupyörätelineet esiin kevään edistyessä.

Työterveyslaitoksen ohjeistus siivoukseen COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi
Raahen Seutu

Tilat siivotaan aina puhtaista kohteista likaisempiin päin. Kaikki usein kosketeltavat pinnat (esim. ovenkahvat, käsinojat, pöytäpinnat, valokatkaisijat, vesihanat) tulee puhdistaa huolellisesti ja usein. Julkisissa tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi tehdä ainakin päivittäin. Jos mahdollista, niin useamminkin; esim. 2–4 tunnin välein varsinkin epidemian aikaan. 

Työpaikkojen julkiset tilat puhdistetaan eri välineillä kuin henkilöstötilat. 

Siivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa voi siivousta tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta. 

Kädet suojataan käsineillä pintoja puhdistettaessa. Siivouksen jälkeen käsineet joko pestään huolellisesti ja kuivatetaan tai vaihdetaan uusiin.  

Yleiskäsineinä voi käyttää esimerkiksi tiiviitä kertakäyttökäsineitä. Tutustu käsineidenriisumisohjeeseen.

Siivousvälineet puhdistetaan huolellisesti siivouksen päätyttyä. 

Roskakorit pitää päällystää helposti irrotettavilla, vuotamattomilla pusseilla. Roskakorien täyttymistä tulee tarkkailla ja ne saavat täyttyä enintään kolme neljäsosaan tilavuudestaan. Roskakorit tyhjennetään päivittäin varsinkin julkisissa tiloissa. Suljetut roskapussit laitetaan polttoon meneviin sekajätteisiin. 

Kädet pestään vedellä ja saippualla kyynärvarsia myöten, kun käsineet on riisuttu. 

Erityispuhdistus COVID-19-tartunnan saaneen henkilön oleskelutiloihin:

Siivousvälineiden tulee olla helposti pestäviä käytön jälkeen ja ne on puhdistava ennen seuraavaa käyttöä. Tilojen puhdistuksessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kertakäyttöisiä siivousvälineitä kuten siivousliinoja.  

Siivous tehdään pääasiassa tavanomaisesti käyttäen esim. heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Desinfiointiainetta käytetään kosketuspintojen, saniteettitilojen ja näkyvien erite- ja roisketahrojen puhdistamiseen. Erite- ja roisketahrat tulee imeyttää kertakäyttöiseen imukykyiseen liinaan ennen desinfektioaineen käyttöä.  

Yleispuhdistuksen jälkeen kosketuspinnat käsitellään alkoholipitoisella (esim. 70 % etanolia) tai klooripitoisella desinfektioaineella (esim. natriumhypokloriittiliuoksella; pitoisuus 0,1 %, laimennossuhde 1:50, jos lähtöpitoisuus 5 %). WC-tilojen saniteettikalusteet tulee käsitellä vahvemmalla klooripitoisuudella (esim. 0,5 %). Valmisteiden suositeltuja käyttöpitoisuuksia ja vaikutusaikoja tulee noudattaa. Desinfiointiaineet, kuten klooripitoiset aineet voivat vaurioittaa pintoja. Yli 0,5 % klooripitoisuudet on huuhdeltava pinnoilta. 0,1 %:n liuoksen käytön jälkeen pinnat on pyyhittävä märällä kertakäyttöliinalla, kun vaikutusaika on kulunut. Desinfektioaineiden käyttölaimennoksiin pitää merkitä viimeinen käyttöpäivä. 

Siivouksessa syntyneet jätteet pakataan erilliseen jätesäkkiin, joka suljetaan ja toimitetaan välittömästi sekajäteastiaan. 

Pyyhkeet ja muut tekstiilit kuten vuodevaatteet pestään ensisijaisesti 60–90 asteen pesuohjelmalla. Mikäli tekstiili ei kestä riittävän korkeaa lämpötilaa, on käytettävä desinfioivaa pesuainetta. 

Siivoojan suojautuminen virustartunnalta:

Pukeudu helposti puhdistettaviin työvaatteisiin ja pestäviin kenkiin. COVID-19-tartunnan saaneen henkilön oleskelutilojen puhdistuksessa käytetään lisävaatetuksena nestettä läpäisemätöntä pitkähihaista suojatakkia ja/tai suojaesiliinaa.  

Käytä siivoustyössäsi kertakäyttökäsineitä ja suojakäsineitä (esim. nitriilikumikäsineet, vähimmäispaksuus 0,3 mm, standardin EN 374-1 mukaiset). Varaa käyttöösi riittävästi sopivankokoisia suojakäsineitä.  

Saniteettitilojen puhdistuksessa ja desinfiointiaineiden käsittelyssä käytä tarvittaessa kaksinkertaisia suojakäsineitä. Alimmaiseksi ohuet kertakäyttökäsineet ja päällimmäiseksi kemikaalinsuojakäsineet. Käsineet ovat poistetaan käytöstä käytön jälkeen. 

Klooripitoisia desinfiointiaineita käytettäessä suojaudu myös hengityksensuojaimella.  Katso tarkempi ohjeistus vahvoja desinfiointiaineita käytettäessä. 

Jos siivoustyössäsi ilmaan muodostuu runsaasti pisaroita tai roiskuu, käytä hengityksensuojainta (FFP3) ja myös kasvosuojusta tai silmiensuojainta erityisesti COVID-19-tartunnan saaneen henkilön tilojen puhdistuksessa.  Katso ohje suodattavan puolinaamarin pukemiseen (FFP3).

Puhdista työvälineesi huolellisesti siivouksen päätyttyä. Varo suojaimia riisuessasi koskettelua niiden ulkopintaan.  Suojakäsineiden ja muiden suojainten riisumisen jälkeen puhdista kädet lämpöisellä vedellä ja saippualla tai alkoholipitoisella käsihuuhteella. Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta ja pese kädet, kun pääset vesipisteelle. Pese kädet siivoustyön päätyttyä kyynärvarsia myöten. 

Lähde: Työterveyslaitos