Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Raahen Seutu tästä!

Tuleva tie­to­suo­ja­la­ki on saanut museot var­pail­leen: Voi­daan­ko saa­me­lais­ten, vam­mais­ten tai am­mat­ti­liit­to­jen his­to­riaa enää tal­tioi­da?

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää Museoliiton huolta ennenaikaisena ja ylimitoitettuna.

Tällaisella kuvalla Museovirasto kampanjoi huoltaan uudesta, valmisteilla olevasta tietosuojalaista.
Tällaisella kuvalla Museovirasto kampanjoi huoltaan uudesta, valmisteilla olevasta tietosuojalaista.

Suomalaiset museot pelkäävät, että valmisteilla oleva tietosuojalaki tekee niiden toiminnasta osin mahdotonta.

–Museotoimen näkökulmasta täysin talonpoikaisjärjen vastainen, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä luonnehtii lausuntovaiheessa olevaa lakiesitystä.

Liitto näkee uhkana, että kaikkien tunnistettavien ja elossa olevien henkilöiden kasvokuvat pitäisi peittää tai että EU-asetuksessa arkaluontoiseksi määriteltyjä tietoja ei saisi käsitellä enää ollenkaan.

Museoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Museoliitto toivoo, että lainsäätäjät ja tietosuojavaltuutettu ottaisivat asiaan selkeästi kantaa.

–Odotamme selkeää EU-asetuksen kansallista tulkintaa ja viestiä siitä, että museoiden kokoelmatyö on mahdollista myös tulevaisuudessa, Kimmo Levä sanoo.

Uuden lain valmistelu liittyy ensi vuonna voimaan tulevaan EU:n tietosuoja-asetukseen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää Museoliiton huolia ylimitoitettuna ja ennenaikaisena.

–Tämä tuli aika puskista. Olen jatkuvasti yhteydessä kollegoihin muualle Eurooppaan, eikä missään muualla ole tällaista huolta esitetty, Aarnio sanoo.

Museoliitto on kritisoinut lakiesitystä siitä, että se ei huomioi museoita, vaikka EU-asetus antaisi siihen mahdollisuuden. Aarnion mukaan asia ei ole vielä ajankohtainen.

– Oikeusministeriön asettaman työryhmän toimeksianto on neliosainen, ja kesäkuussa luovutetussa mietinnössä tarkastellaan vasta nykyisen henkilötietolain kumoamista ja uuden viranomaistoiminnan perustamista, Aarnio sanoo.

Se, miten asetusta sovelletaan kansallisessa erityislainsäädännössä, tulee käsittelyyn myöhemmin. Museoalaa koskevat vaatimukset tulee Aarnion mukaan osoittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle.

–Meillä on arkistolaki ja museolaki ja monia muita lakeja. Jokainen ministeriö joutuu käymään oman lainsäädäntönsä läpi ja katsomaan, että se vastaa uutta asetusta ja siinä olevaa kansallista liikkumavaraa.

Myös huoli arkaluontoisten tietojen käsittelystä on Aarnion mukaan turha. EU-asetuksessa arkaluontoiset tiedot on nimetty erityisiksi tietoryhmiksi, ja niihin kuuluvat muun muassa uskonnollinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, etninen tausta ja terveys.

Museoliiton mukaan on vaara, että näiden tietojen käsittelylle tulee niin tiukat rajat, etteivät museot saisi käsitellä niitä lainkaan. Jos niin käy, monilta ryhmiltä evätään oikeus tulla muistetuiksi.

–Se huoli ei tule toteutumaan, Reijo Aarnio sanoo.

Hän huomauttaa, että EU-asetus ei ulotu kuolleisiin. Lisäksi henkilötietojen käsittely voidaan sallia laissa, siis esimerkiksi museotoimintaa koskevassa erityislainsäädännössä. Käytössä on myös suostumusperiaate eli henkilö voi antaa luvan tietojensa käsittelyyn.

Aarnio kaipaa keskusteluun malttia ja maalaisjärkeä.

–Keski-Eurooppa on pullollaan esimerkiksi Stasi-museoita ja kommunistivainojen museoita. On vähän merkillistä, että koko Euroopasta loppuisi tällainen toiminta. Niin ei varmasti käy.

Tästä on kyse

Lausuntovaiheessa

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti 21.6. mietinnön kansalliseen tietosuojalainsäädäntöön tehtävistä muutoksista.

Mietintöä ja ehdotusta uudesta tietosuojalaista voi kommentoida lausuntopalvelu.fi-sivustolla 8. syyskuuta asti.

Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia, jolla täydennettäisiin ja täsmennettäisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.

Laki tulisi voimaan 25.5. 2018, kun tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan.