Tuu­li­voi­ma­yrit­tä­jä pa­hek­suu: Ensi vuonna ei nouse myllyn myllyä

Tuulivoimayrittäjä on katsonut kristallipalloon. Hän on varma, ettei vuonna 2018 rakenneta tuulivoimaa. Ei edes Siikajoen Isollenevalle.

Valitukset hidastavat tuulivoiman toteuttamista. Niiden käsittelyajat ovat hallinto-oikeudessa 14–20 kuukautta ja sen päälle KHO:ssa 10–12 kuukautta. - Valittajat ovat tehtailleet valituksia esimerkiksi rakennusluvista täysin tietoisina, ettei heillä ole laisinkaan valitusoikeutta. Senkin selvittäminen kestää runsaan vuoden, väittää Markku Tarkiainen. Tämä näky harvinaistuu. Tuulivoimalalakuljetukset  ja tuulivoiman rakentamiseen liittyvien yritysten tulot vähenevät. Pohjois-Pohjanmaalla on rakennettu tuulivoimaa eniten. Muu Suomi laahaa perässä.
Valitukset hidastavat tuulivoiman toteuttamista. Niiden käsittelyajat ovat hallinto-oikeudessa 14–20 kuukautta ja sen päälle KHO:ssa 10–12 kuukautta. - Valittajat ovat tehtailleet valituksia esimerkiksi rakennusluvista täysin tietoisina, ettei heillä ole laisinkaan valitusoikeutta. Senkin selvittäminen kestää runsaan vuoden, väittää Markku Tarkiainen.
Valitukset hidastavat tuulivoiman toteuttamista. Niiden käsittelyajat ovat hallinto-oikeudessa 14–20 kuukautta ja sen päälle KHO:ssa 10–12 kuukautta. - Valittajat ovat tehtailleet valituksia esimerkiksi rakennusluvista täysin tietoisina, ettei heillä ole laisinkaan valitusoikeutta. Senkin selvittäminen kestää runsaan vuoden, väittää Markku Tarkiainen.

Monet tuulivoimasuunnitelmat ovat jämähtäneet tuulivoimasta tehtyjen valitusten käsittelyyn. Alkurysäystä on seuraamassa hiljainen kausi. Tuulivoimatariffijärjestelmä on lakannut toimimasta, eikä ole korvaavaa järjestelmää, joka ohjaisi tuulivoiman rakentamista.

Siikajoelle tuulivoimapuistoja suunnitelleen Terrawind Oy:n toimitusjohtaja Markku Tarkiainen ei tarvitse uuden vuoden tinoja nähdäkseen, että ensi vuonna ei rakenneta yhtään tuulivoimalaa.

Tarkiainen kutsuu suomalaista tuulivoimapolitiikkaa poukkoiluksi. Vahingot, jotka siitä syntyvät, ovat Tarkiaisen mukaan miljardiluokkaa. Kärsijöiksi hän laskee muun muassa kunnat ja kuntien veronmaksajat. Kun tuulivoimaa ei rakenneta, ei kuntiin heru niistä kiinteistöveroja.

–Siikajoen kunnalle aiheutuvat 700 000 tappiot, kun tuulivoimalamme eivät toteudu. Sen verran ne maksaisivat vuodessa kiinteistöveroa kunnalle.

Tuloja ei kerry suomalaisille maanrakennusfirmoillekaan. Täkäläisiltä yrittäjiltä jää paljon rakentamistuloja saamatta.

Maksajia ovat ne yrittäjät, jotka innostuivat tuulivoimasta saamatta yhtään myllyä pystyyn. Tarkiainen kertoo esimerkkinä Terrawindin varanneen ja maksavan Fingridin sähköverkosta 150 megawattia. Vain 27 megawattia on käytössä.

Terrawindin Isoanevaa, joka juuri hiljattain sai Siikajoen valtuustolta poikkeusluvan korkeampiin voimaloihin kuin alun perin oli ajateltu, ei rakenneta ensi vuonna.

Isoneva putosi valtion tariffijärjestelmästä, kun valituskäsittely hidasti hankkeen etenemistä.

–Meidän oli tarkoitus maksaa 50 000 euroa per tuulivoimala, siis 1,1 miljoonaa euroa puolustusvoimien 18 miljoonaa euroa maksavasta tutkajärjestelmästä. Näin olisi käynyt, ellei tuulivoimapuistosta olisi valitettu. Valittajat tekivät valtiolle 18 miljoonan euron karhunpalveluksen, väittää Tarkiainen.

Hän toivoo, että Isonnevan kohdalla kyse on vain hankkeen lykkäytymisestä. Hänen yhtiönsä on sijoittanut puolisen miljoonaa silkkaa kahisevaa tuulivoimapuiston suunnitteluun.

Vaikka jotkut alan toimijat ovat päässeet kuorimaan kermoja tuulivoimakakusta, kaikille ei ole suotu samaa onnea.

Yrittäjää sapettaa se, että uusia tuulivoimayrittäjiä rankaistaan siitä, että ensimmäiset tuulivoimapuistoyhtiöt pääsivät tekemään suuria voittoja veronmaksajien kustannuksella. Perässä tulevat saavat osakseen puistojen vieressä asuvien asukkaiden vihat ja valitusrumban.

Tuulivoimayhtiöt ovat saaneet tottua siihen, että kaikista tuulivoimapuistoista valitetaan. Tarkiaisesta se on maan tapa hidastaa tuulivoimapuistojen toteutusta.

Terrawindin kohdalla valitus meni läpi. Vartinoja II kaatui KHO:ssa menettelyvirheisiin ja siihen, että alueella oli nähty arosuohaukka.

Vieläkin Tarkiaista kiinnostaa, missä 25 miljoonan euron hankkeen kaatanut arosuohaukka nykyisin liitelee.

–Se on nähty Kalajoella ja Iin Olhavassa, ja tiedätkö mitä? Siellä on kaikkein eniten tuulivoimaa.

Tarkiainen on yksi monista tuulivoimabisneksen tekijöistä. Terrawind on projektifirma, joka pistää tuulivoimapuiston luvituksen kuntoon. Omaa rahaa se ei laita tuulivoiman rakentamiseen likoon lainkaan. Joku muu rakennuttaa tuulivoimalat.

–Sijoittajamme ovat eläkevakuutusyhtiöitä, kuten Lähi-Tapiola, ST1, Tuuliwatti... Kotimaisia sijoittajia. Tuulivoimaan ei ole vaikea löytää sijoittajia.

Tuulivoimavastaisuus yllätti kaikki.

–Suomi on poliittisen riskin maa. Eihän kukaan olisi uskonut, että kanta tuulivoimaan kääntyy näin rajusti. Saksassa on 27 000 tuulivoimalaa. Me ollaan saatu Suomeen 500 voimalaa hirvittävien tuskien jälkeen.

Mitä?

Tuulivoiman, puupolttoainevoimaloiden, biokaasun ja syöttötariffijärjestelmä sulkeutui tuulivoiman osalta lokakuun lopussa.

Syöttötariffiin ei oteta enää uusia tuulivoimahankkeita, mikä tarkoittaa, ettei sen piirissä aloiteta enää uusien tuulivoimahankkeiden rakentamista.

Syöttötariffiin mahtuneiden hankkeiden tulee olla sähköntuotannossa tämän vuoden aikana ja niiden rakentamista voidaan viimeistellä ensi vuoden puolella.

Uuden energiantuotantotukilain käsittely on eduskunnassa kesken.