Se olisi taas jokavuotinen mahdollisuuden korkea hetki tehdä monia, elämää parantavia päätöksiä.

Koska siivosuiset ihmiset ovat jatkuvan ihailuni kohde, olen hyvin monena uudenvuodenaattona oikein päättämällä päättänyt, että nyt se suuvärkki siivotaan ja kaikenlainen kirvaaminen loppuu. Yllättävän vaikeaa se kuitenkin on. Hyvin helposti jo tunnin parin päästä suustani pirskahtaa jokin perinteikäs voimailmaisu, eikä se välttämättä sävytä mitään ikävää tapahtumaa – minä kun olen sillä tavalla rakennettu, että kiroilen ilooni yhtä paljon kuin vastoinkäymisten sattuessa.