Van­han­tien uu­dis­tuk­set ny­ky­ai­kais­ta­vat Py­hä­joen ilmettä

Pyhäjoen keskustaa halkova Vanhatie modernisoituu muun muassa Pyhäjoen vaakunasta tutuin hanhiaiheisin valaisimin.

Ajorataa kavennetaan Vanhantien uudistuksen yhteydessä. Korotetut jalkakäytävät häviävät kanavoitaessa kevyttä liikennettä uudelleen. Museosillan parantamisen suunnittelu on alkanut, mutta rahoittajaa ei ole vielä löytynyt.
Ajorataa kavennetaan Vanhantien uudistuksen yhteydessä. Korotetut jalkakäytävät häviävät kanavoitaessa kevyttä liikennettä uudelleen.
Ajorataa kavennetaan Vanhantien uudistuksen yhteydessä. Korotetut jalkakäytävät häviävät kanavoitaessa kevyttä liikennettä uudelleen.

Pyhäjoen keskustan 2,5 kilometriä pitkä Vanhatie joutuu perusteelliseen kasvojenpesuun lähivuosina. Kyse ei ole pelkästä päällystämisestä, vaan tien varteen tulee muun muassa pysäköintipaikkoja ja kevyenliikenteen väyliä tien molemmin puolin.

Ydinvoimapitäjän keskustan ilmeen uudistamisesta keskustamaisemmaksi on tehty hankesuunnitelma, johon Ely-keskus, joka nykyisin hallinnoi Vanhaatietä, hakee EU:n EAKR-rahaa. 2,5 miljoonan euron hankkeesta puolet jää pyhäjokisten kustannettavaksi.

Tekeillä on joka tapauksessa muutos, joka lisää kuntalaisten kuluja. Katuvalaistus ja hoitovastuu, eli auraaminen ja kesäaikainen kunnossapito, siirtyvät pyhäjokisten veronmaksajien piikkiin.

Hankesuunnitelma tähtää Pyhäjoen kunnan teknisen johtajan Aimo Korven mukaan siihen, että Vanhatie siirtyy valtiolta kunnan haltuun kunnostustöiden jälkeen.

Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkalan mukaan Vanhatie on ensin kunnostettava, ennen kuin kunta tohtii ottaa sitä kontolleen.

–Emme huoli sitä nykyisessä kunnossa, kertoo Pahkala.

Optimistisimman arvion mukaan Vanhantien tietöihin voitaisiin alkaa jo ensi kesänä. Varmaa on, että Pyhäjoen keskusta ei näytä muutosten jälkeen enää samalta maalaiskylältä kuin nyt.

Liikennevaloja ei tule, mutta 2,5 kilometrin pituiselle tielle nousee kunnan vaakunasta tuttuja hanhiaiheisia erikoisvalaisimia. Niiden suunnittelu on kesken.

Virastotalon edusta siistiytyy Korven mukaan huomattavasti, sillä kunnostus koskee koko rakennusten seinien väliin jäävää asvaltoitua aluetta. Risteysalue korotetaan ja päällystetään kivetyksin. Tarkoituksena on saada pihakatuvaikutelma ja hidastaa liikenteen vauhtia keskustassa. Tavoitteena on silti esteetön liikkuminen.

Suuria muutoksia on tulossa myös urheilukentän ja palvelutalon kohdalle. Eniten perusparannustyötä tehdään Salen risteyksen ja Museosillan välissä. Salen risteykseen tulee korotettu risteysalue.

Vanhantien pohjoisosalla säilyy raittimainen vaikutelma.

Korotettuja jalkakäytäviä ei tehdä. Jalankulkutie ja kevyen liikenteen väylä erotetaan muutoin ajoradasta.

Kasitien varteen suunniteltu yleinen pysäköintialue jäänee kunnan kustannettavaksi.

Valtion vetäytyessä keskustatien omistajuudesta Pyhäjoen kunnan syliin saattavat kaatua tietä yhdistävät 2 siltaa. Tämä arveluttaa, sillä siltojen kunnossapito on kallista puuhaa.

–On iso päätös kunnalle ottaa siltoja omakseen, Matti Pahkala sanoo.

Toinen silloista, Etelänkylän silta, on museoitu.

–Etelänkylän Museosilta on suuri kysymysmerkki. Se on vahvasti painorajoitettu. Museovirasto sanoo, ettei sitä saa purkaa, mutta ei anna rahaa kustannuksiin. Olemme koettaneet pitää huolta, ettei se laukea kunnan syliin, kertoo Pahkala.

Muutoksen tuuli puhaltaa nyt myös Museosillalla. Ely-keskuksen tie- ja rakennussuunnitelmavastaavan siltasuunnittelijan Ari Kuotesahon mukaan Museosillan parannussuunnittelua tehdään yhteistyössä Pyhäjoen kunnan ja museoviraston kanssa.

–Silta korjataan tai parannetaan kunnioittaen sillan ulkoasua. Korjaukseen pyritään hankkimaan rahoitus lähivuosille. Rahoitusta ei vielä ole, Kuotesaho kertoo.