Perämerelle suunniteltavan ison Halla-tuulipuiston ympäristövaikutukset on saatu arvioitua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvan merituulipuiston yva-selostus valmistuu.
Asiasta kertynyt noin 3 000 sivun materiaali on OX2:n mukaan yksi kaikkien aikojen laajimpia yva-kokonaisuuksia Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus julkaisee yva-selostuksen tällä tietoa keskiviikkona.
– Olemme tehneet pioneerityötä. Valtaosa alueesta on entuudestaan tutkimatonta merialuetta. Nyt hankealue ja merikaapelireitit on luodattu, ja olemme tutkineet paljon hankealueen floraa ja faunaa, kuvailee OX2:n suomalaisesta merituulivoimasta vastaava johtaja Janne Lamberg.
Viranomaiset tekevät Halla-puiston ympäristövaikutuksista aikanaan omat johtopäätöksensä. Lambergin mukaan OX2 ei tunnistanut tutkimuksissa sellaisia haittoja, jotka estäisivät merituulivoiman rakentamisen.
Lamberg tulkitsee merenkulun eri osapuolten katsovan laajalti, että meriliikenne ja merituulivoima voidaan sovittaa yhteen.
Halla-puistoa suunnitellaan Perämeren keskelle noin 25 kilometriä Hailuodon länsipuolelle. Suunnittelualueen laajuus on peräti 575 neliökilometriä. Sinne mahtuu enintään 160 tuulivoimalaa, jotka voisivat tuottaa sähköä 12 terawattituntia, eli yhtä paljon kuin Olkiluodon uusi kolmosreaktori.
Alueen läpi kulkee koko ajan laivoja. Jos puisto rakennetaan, meriliikenne ohjataan puiston ympäri tai mahdollisesti osin sen läpi.
– Yksittäisten merellä olevien voimaloiden välinen etäisyys on useampi kilometri, Lamberg toteaa.
Laivaliikenteen lisäksi monia muitakin yksityiskohtia on vielä auki. Myöhemmin tehtävissä tutkimuksissa muun muassa selvitetään millaiset perustukset voimaloille olisi viisainta rakentaa ja tarvitaanko merelle oma sähköasema. Suunnitellun vedyntuotannonkin voi toteuttaa monella tavalla.
– Vetyputki tulisi maihin Raahessa SSAB:n tehdasalueelle, Lamberg sanoo.
Hallan rakentaminen maksaisi arviolta 4–6 miljardia euroa. Hinta riippuu puiston lopullisesta laajuudesta ja siitä kuinka kallista merelle rakentaminen lopulta on. Tästä ei ole Suomessa vielä kokemusta, vaikka merituulivoimaa onkin jo rakennettu esimerkiksi Saksan ja Britannian vesille.
– Meillä on erityispiirteenä jäätyvät olosuhteet, jollaisia ei ole muualla. Siksi teemme jäätutkimusta Aalto-yliopiston ja muiden hankekehittäjien kanssa, Lamberg kertoo.
Myös maanpuolustus asettaa Itämerellä rajoituksia tuulirakentamiselle. Ruotsin hallitus päätti viime vuoden lopulla, että meri- ja ilmavalvonnan takia maa ei rakenna merituulivoimaa itärannikolleen Ahvenanmaan eteläpuolelle.
Samasta syystä Suomenlahdelle ei ole toistaiseksi odotettavissa tuulivoimaa. Hallalle puolustusvoimat on kuitenkin jo näyttänyt vihreää valoa.
Viime kädessä Hallan rakentaminen riippuu sähkön kysynnästä. Fingrid ennustaa kulutuksen kaksinkertaistuvan ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä, mutta maalle voi nousta vielä merituulivoimaa halvempaa tuotantoa.
OX2 selvittää parhaillaan myös kahden muun merituulipuiston ympäristövaikutuksia. Kokkolan ja Pietarsaaren edustalla olevan Laine-hankkeen yva-selostus julkaistaan keväällä. Vaasan edustalla olevan Tyrskyn vuoro on myöhemmin.
– Kaikki hankkeet ovat ydinvoimalan kokoluokkaa, Lamberg sanoo.
Uudet pelisäännöt
Merituulivoimaa suunnitellaan sekä Suomen aluevesille että aluevesirajan ulkopuolella olevalle talousvyöhykkeelle.
Vuoden alussa tuli voimaan uusi laki, joka määritteli pelisäännöt talousvyöhykkeen tuulivoimalle. Energiaviraston on määrä kilpailuttaa talousvyöhykkeen hankkeet, mutta menettelyn yksityiskohdat ovat vielä auki.
Aluevesille rakennettavasta tuulivoimasta maksetaan kiinteistöveroa kunnille. Talousvyöhykkeen tuulivoimalle saatetaan säätää myöhemmin oma veronsa.
Ikea taustalla
OX2 on ruotsalaistaustainen yhtiö, jolla on laaja portfolio energiahankkeita ympäri Eurooppaa.
Pohjanlahden kolmessa isossa merituulihankkeessa OX2:n kumppanina on huonekalujätti Ikean taustaorganisaatio Ingka. Se omistaa 49 prosenttia Hallan, Laineen ja Tyrskyn projektiyhtiöistä.
