Jou­lu­ik­ku­na 1: Va­paa­kir­kon talolla on pitkä his­to­ria

Vapaaseurakunta vastaa joulukuun ensimmäisen päivän ikkunan koristelusta osoitteessa Brahenkatu 15. Vapaaseurakunta rahoittaa monipuolista työtään muun muassa kirpputoritoiminnalla ja lähetysiltojen tuotoilla.
Vapaaseurakunta vastaa joulukuun ensimmäisen päivän ikkunan koristelusta osoitteessa Brahenkatu 15. Vapaaseurakunta rahoittaa monipuolista työtään muun muassa kirpputoritoiminnalla ja lähetysiltojen tuotoilla.
Kuva: Vesa Joensuu

Laivanvarustaja, varapormestari Matthias Junell (1766-1843) rakennutti tämän talon 1800-luvulla vähän vuonna 1810 sattuneen tuhoisan kaupunkipalon jälkeen.

Matthias Junell tuli kaupunginviskaaliksi vuonna 1794 räätälimestari Liljeforsin jälkeen. Hän toimi virassa vuoteen 1812. Hänellä oli kunnallispormestarin arvo. Hän toimi kauppaseuran rahastonhoitajana vuosina 1820-1840. Kauppaseura, joka hoiti kaupungin kaikkia kauppa-alaan kuuluvia asioita, piti melkein aina kokouksensa rahastonhoitajan luona.

Raahe ja lähiseudut olivat vuoden 1808 sodassa keskuspaikkoja. Venäläisten sotilaiden majoitustaakka rasitti kaupunkilaisia. Tammikuussa 1808 Oulun ja Raahen tullinhoitaja A. L. Runneberg pyysi, että hänen ja varapormestari Junellilta tullikamaria varten vuokraamansa huoneet vapautettaisiin majoitusvelvollisuudesta. Venäläinen päällikkö suostui tähän. Kun maaherra vahvisti asian, niin maistraatti ei voinut muuta kuin harmitella.

Junell toimi laivanvarustajana ja omisti osuuksia useissa purjelaivoissa, esimerkiksi kaljaasi Canopus, kaljaasi Hoppet ja kuunari Libertas.

Matthias ja Maria Elisabeth (s. 1759 o.s. Sparman) saivat rippikirjan mukaan neljä tytärtä. Talo siirtyi heidän jälkeensä Brita Sophia Junellin (s. 1797) omistukseen.

Lastenkodin perustaja Hultman

Talon omisti 1800-luvun puolivälissä tullinhoitaja Gustaf Hultman ( s. 27.05.1825 Ekenäs). Hän on jäänyt Raahen historiaan henkilönä, joka harrasti kaupungin parasta.

Fruntimmersföreningen i Brahestad -nimellä toiminut yhdistys oli jo olemassa, kun tullinhoitaja Gustaf Hultman, joka nimitettiin virkaansa vuoden 1860 lopulla, ennakkoluulottomana miehenä keräsi Raahen porvarisnaisia koolle pohtimaan lastenkotitoiminnan aloittamista ja keinoja kaupungin vähävaraisten kärsimän hädän lieventämiseksi. Ennen kaikkea hän halusi parantaa kodittomien lasten asemaa.

Hultman oli sihteerinä päättävässä kokouksessa 31.1.1867, jolloin päätettiin tuota pikaa ryhtyä keräämään varoja muun ohella myös lastenkodin perustamista varten. Ensi askeleet lastenkotitoiminnassa voitiin ottaa jo vuonna 1867.

Hultman osallistui myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hänet valittiin 74 äänellä Raahen ensimmäiseen valtuustoon 12.10.1874 järjestetyssä valtuusmiesvaalissa. Vaalien ääniharava kauppias J. G. Rein sai 94 ääntä.

Raahessa harrastettiin purjelaivakaudella monenlaista kulttuuria. Miehillä oli aina kiirettä laivoissaan ja liikeasioissaan, mutta naiset olivat innokkaita sanan viljelijöitä. Kaikkein ahkerimpia kirjankäyttäjiä olivat Ollinsaaren Bergbomin tyttäret, tullinhoitajien Brunoun ja Hultmanin, tuomari Gottsmanin ja kauppias Henrik Montinin naiset.

Gustaf Hultman perheineen muutti vuonna 1877 Haminaan. Gustaf kuoli siellä 31.3.1885.

Talo vaihtaa omistajaa

Leskirouva Olivia Sovelius (1827-1897) osti talon vuonna 1882. Vuonna 1892 talon omistajaksi on merkitty sjötullvaktmästaren Alex. Lepistö. Vuonna 1895 kiinteistö siirtyi G. A. Wangelin (1854-1924) omistukseen.

Gustaf Adolf Wangel muistetaan Raahen Alkeiskoulun (nykyinen Keskuskoulu) ensimmäisenä rehtorina. Hän oli armoitettu musiikkimies, joka johti mieskuoroa ja tilapäiskuoroja. Isänmaallisena miehenä hän oli aito runebergiläinen. Voimistelu oli hänen lempiaineensa. Wangel toimi rehtorina vuodet 1912-1916 ja 1917-1922.

Vapaakirkko arvokkaassa talossa

Vuonna 1937 kiinteistön osti Suomen Vapaakirkko. Vuonna 1989 Vapaaseurakunta sai lahjoituksena kirkkosaliin alttaritaulun. Sen on maalannut seurakuntaan kuulunut Riitta Tervo. Vuonna 1992 kiinteistö siirtyi Raahen Vapaaseurakunnan omistukseen.

Vuonna 2010 talossa tehtiin remonttia ja arvokas rakennus sai arvoisensa ehostuksen. Esimerkiksi viemärilinja uusittiin. Salin lattia varmistettiin kestämään suurikin paino.

Kauniit kakluunit korjattiin. Kirkkosalin kakluuni purettiin lattiatasoon ja siihen tehtiin täydellinen remontti. Kakluuniin muurattiin uusi sydän ja poskikanavat. Palomuuri kunnostettiin. Samana vuonna myös salin toinen kakluuni kunnostettiin. Kirkon kolmas kakluuni jäi tuolloin odottamaan vuoroaan.

Kakluunit on valmistettu Karjalan kannaksella Vahvialan kuntaan vuonna 1877 perustetussa Rakkolanjoen Kaakelitehtaassa. Rakkolanjoen uuneja ostettiin paljon Pietariin. Tiedetään, että ainakin kolme uunia kulkeutui Kannakselta Raaheen Brahenkatu 15:een. Ne koottiin ja muurattiin talossa 1800-1900 -lukujen vaihteessa.

Raahen Vapaaseurakunnan pitkä taival

Raahessa vierailivat Suomen Vapaan lähetyksen työntekijät ja saarnaajat jo 1800-luvun lopussa. Myöhemmin 1920-luvulla Raahe oli ystäväpiirinä Oulun rekisteriseurakunnassa. Vuonna 1932 Oulun seurakunta aloitti Raahessa säännöllisen työn.

Raahen Vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1934. Seurakunnan ensimmäinen työntekijä oli Väinö Välkiö. Pisimpään Raahen Vapaaseurakunnan työntekijänä toimi evankelista Aino Korhonen, jota pidettiin seurakunnan äitihahmona. Hän oli Raahessa jo 1930-luvulla ja tuli vakituiseksi työntekijäksi vuonna 1947. Hän työskenteli sananjulistajana ja pyhäkoulunopettajana vuoteen 1962.

Vapaaseurakunta rahoittaa monipuolista työtään muun muassa kirpputoritoiminnalla sekä lähetysilloista saaduilla tuotoilla.