Jou­lu­ik­ku­na 8: Langin kaup­pa­huo­nees­sa toi­mi­vat kaikki Raahen mah­ti­su­vut

Sunnuntaina jouluikkunaa ihastellaan Langin kauppahuoneella. Tämä Langin sivurakennus pystytettiin vuonna 1811. Seuraavana vuonna valmistui varsinainen päärakennus valmistui Brahenkadulle.
Sunnuntaina jouluikkunaa ihastellaan Langin kauppahuoneella. Tämä Langin sivurakennus pystytettiin vuonna 1811. Seuraavana vuonna valmistui varsinainen päärakennus valmistui Brahenkadulle.
Kuva: Vesa Joensuu

Langin talo Pekkatorin luoteiskulman länsikyljellä on kauppias ja raatimies Johan Langin (1745-1823) rakennuttama. Purjelaivakaudella hän oli kaupungin vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Hän oli myös Raahen rikkaimpia miehiä ja hänen laivanvarustamonsa oli kaupungin suurimpia.

Lang aloitti rakennustoimintansa vuonna 1811 pystyttämällä aluksi pihalle sivurakennuksen (Kirkkokatu 19). Seuraavana vuonna valmistui päärakennus (Brahenkatu 10).

Kun väenpirtissä kummitteli

Kauppakartanon yhteydessä oli väenpirtti, jossa rengit asuivat. Ylämaan miehet yöpyivät siellä, kun he tulivat tekemään kauppoja Langin kanssa. Rengit eivät tykänneet eräästä huonotapaisesta sydänmaan ukosta, mutta aina kun hän teki kauppoja isännän kanssa, niin hänet majoitettiin väenpirttiin.

Rengit olivat kerran huomanneet, että ukko pelkää kummituksia. Niinpä he virittivät tuvan kattoon, aivan vierassängyn kohdalle säkkinipun, josta meni koukkujen kautta kaksinkertainen karhulanka yhden rengin ulottuville. He tekivät lankaan solmuja merkiksi, niin että sitä saattoi laskea sopivalle korkeudella vaikka pilkkopimeässä.

Iltapuhteella rengit kertoivat ukolle Langin kauppahuoneen kummituksista, verinaamaisista tonttu-ukoista ja merimiesten haamuista, jotka haahuilevat myös väenpirtissä. Kun öljylamppu puhallettiin sammuksiin, väki kävi nukkumaan jännittyneessä mielentilassa.

– Nyt se taas liikkuu, kuiskasi renki toiselle.

– Mikä liikkuu? sydänmaan ukko kyseli pelokkaana. Silloin rengit löysäsivät säkkinuppua sen verran, että se hipaisi ukon kasvoja. Ukko säikähti ja karjaisi niin että väentuvan seinät tärisivät.

Rengit sytyttivät lampun.– Mestauskallion haamu se varmaan on. Se ruukaa käyvä täälä päätään ehtimäsä, renki selosti ukolle, joka oli kalmankapea pelosta.

Rengit puhalsivat lampun sammuksiin. Väentuvassa yritettiin nukkua, mutta ukko ei saanut unta, vaan sytytti lampun, keräsi kamppeensa ja lähti yönselkään toista kortteeria etsimään.

Kauppahuone apelta vävylle

Langin kauppahuone periytyi kahdesti apelta vävylle. Ensin kauppias ja laivanvarustaja Johan Langilta Zacharias Franzénille ja kauppaneuvos Zacharias Franzénin kuoleman jälkeen monista vävyistä liikkeen johtoon tuli Fredrik Sovelius nuorempi.

Johan Langin tyttären Johanna Gustavan ja Charlottan avioituessa oululaisen kauppiassuvun poikien Zacharias ja Johan Franzenin kanssa liitettiin yhteen tuon ajan Pohjois-Suomen kaksi merkittävintä kauppiassukua. Kauppahuoneessa ovat vaikuttaneet kaikki Raahen mahtisuvut - Lang, Franzen ja Sovelius.

Johan Lang Oy:n liiketoiminta päättyi konkurssiin vuonna 1934.

Langin Kauppahuone

Kirkkokadun varrella sijaitsevassa sivurakennuksessa avattiin Langin Kauppahuoneen kahvila kesällä 2017. Talossa on tarjolla myös majoituspalveluja. Myös Brahenkatu 10:ssä on nykyisen Langin Kauppahuoneen toimintaa.