Kun Niina Kestilä oli pikkutyttö, hän asui Pyhäjoen Pirttikoskella. Pieni kyläkoulu ei ollut hänelle turvapaikka, sillä hän oli koulukiusattu. Kiusaaminen jatkui myös Kirkonkylällä.
– Ei se ollut mitään kamalan rankkaa, mutta kuitenkin sellaista, että päätin varsin nuorena, että lähden Pyhäjoelta niin pian kuin mahdollista, hän sanoo.
Koulukiusaaminen ja kiusaaminen yleensä onkin asia, joka koskettaa häntä syvästi. Siksi hän haluaa olla heikompien, erilaisten ja syrjittyjen puolella. Kiusaaminen voi hänen mukaan alkaa hyvin pienestä asiasta. Hän arvelee, että hänellä se johtui erilaisesta pukeutumisesta.
– Esimerkiksi yläasteella pidin paljon hameita ja mekkoja, se johti kiusaamiseen, hän sanoo.