Viime viikolla poliisi valvoi tehostetusti turvalaitteiden käyttöä ja tarkkaamattomuutta liikenteessä. Oulun poliisilaitos kirjoitti viikon aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yhteensä 45 seuraamusta kännykän käytöstä ajon aikana ja 92 seuraamusta turvalaitteen käyttämättömyydestä etupenkillä.
Poliisi tiedottaa tarkkailleensa valvonnassa kaikenlaista sellaista toimintaa, joka vaikuttaa kuljettajan kykyyn keskittyä ajamiseen tai muun liikenteen havainnointiin. Tyypillisesti tarkkaamattomuus johtuu viestintävälineeseen puhumisesta tai sen muusta käytöstä ajon aikana. Turvalaitteissa poliisi keskittyi valvomaan turvavöiden ja lasten turvalaitteiden käyttöä.
Viikon kestäneen valvonnan aikana Oulun poliisilaitoksen partiot kirjoittivat 92 seuraamusta turvalaitteen käyttämättömyydestä etupenkillä. Koko Suomessa poliisi kirjoitti 715 seuraamusta samasta aiheesta.
Valvontateema oli valtakunnallinen ja osa eurooppalaisen liikennepoliisiverkosto Roadpolin Seatbelt-valvontateemaa.
Lasten turvalaitteiden käyttämättömyydestä Oulun poliisilaitos kirjasi seuraamuksen kahdelle kuljettajalle. Jos alle 15-vuotias ei käytä turvalaitetta asianmukaisesti ajon aikana, poliisi kirjoittaa seuraamuksen kuljettajalle, ellei lapsen huoltaja ole ajossa mukana.
Kännykän käytöstä ajon aikana Oulun poliisilaitoksen partiot kirjoittivat 45 seuraamusta. Koko Suomessa poliisi kirjasi 433 seuraamusta samasta aiheesta.
Lisäksi poliisi puuttui valvonnan yhteydessä joihinkin katsastamattomiin ajoneuvoihin sekä ylinopeuksiin ja rattijuopumuksiin.
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) raportin mukaan vuonna 2020 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 131 henkilö- tai pakettiautossa matkustanutta henkilöä. Heistä 61 henkilöä eli lähes puolet ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvion mukaan heistä 26 olisi eri todennäköisyyksillä pelastunut käyttämällä turvavyötä.
Tutkimuksissa on esitetty vaihtelevia arvioita siitä, kuinka suuri on kännykkää tai muuta viestintävälinettä käyttävän kuljettajan riski joutua onnettomuuteen verrattuna laitetta käyttämättömään kuljettajaan. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan onnettomuusriski vaihtelee myös toiminnon mukaan. Esimerkiksi viestittely sekä puhelimen kurottelu ja etsiminen ajon aikana aiheuttavat kaksinkertaisen onnettomuusriskin.
Puhelimeen puhuminen nostaa riskiä hieman, mutta tarkkojen arvioiden antamiseen tutkimuksen aineisto ei ollut tilastollisesti riittävän laaja. Puhumisessa katse pysyy liikennetilanteessa, vaikka keskusteluun keskittyminen häiritseekin kuljettajaa kognitiivisesti.
– Turvalaitteiden käytöllä on selkeä henkeä pelastava vaikutus onnettomuuksissa. Matkapuhelimen käyttö ajaessa taas lisää riskiä joutua onnettomuuteen. Toivoisimme, että kuljettajat ja matkustajat muistaisivat nämä asiat ja mukauttaisivat oman toimintansa sen mukaiseksi. Kyse on kuitenkin heidän omasta turvallisuudestaan, kertoo komisario Pasi Rissanen Oulun poliisilaitokselta tiedotteessa.