Muut­to­lii­ke tuonee ison lap­si­lau­man – mihin kaikki mah­tu­vat?

Fennovoima muuttaa Pyhäjoelle 2020. Minne mahtuvat mukana tulevat koululaiset? Onko Raahe valmis?

Antinkankaan koulu valmistuu ensi syksynä. Se on hyvin iso ja vielä kesken, mutta silti jo nyt kuuluu mielipiteitä, joiden mukaan se jää pian pieneksi. Uusia asuinalueita kaavoitetaan juuri sen läheisyyteen. Vihantiin ja Saloisiin aiotaan rakentaa uudet koulut samoihin aikoihin kuin Fennovoima muuttaa. Kysymys kuuluu, kuinka hyvin muuttoliikkeen lapset mahtuvat Raahen kouluihin?
Antinkankaan koulu valmistuu ensi syksynä. Se on hyvin iso ja vielä kesken, mutta silti jo nyt kuuluu mielipiteitä, joiden mukaan se jää pian pieneksi. Uusia asuinalueita kaavoitetaan juuri sen läheisyyteen. Vihantiin ja Saloisiin aiotaan rakentaa uudet koulut samoihin aikoihin kuin Fennovoima muuttaa. Kysymys kuuluu, kuinka hyvin muuttoliikkeen lapset mahtuvat Raahen kouluihin?

Raahen seutu on kohta suuren muuttoliikkeen kohteena. Sitä enteillen Raahen oppilasmäärä on pitkästä aikaa kasvussa.

Tänä vuonna Raahen kouluissa opiskelee 50 oppilasta enemmän kuin aiemmin. Lisää saattaa tulla, mutta kuinka paljon? Minne he mahtuvat?

Raahen kaupungin opetuspäällikkö Lucina Hänninen katsoo, että vaikka oppilasmäärä on kasvanut, Raahen 15 kouluun mahtuu yhä jonkun verran lisää oppilaita.

Samaa mieltä on Raahen kaupungin tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Törmi (sd). Tosin hän pelkää, että uusi uljas Antinkankaan koulu tulee jäämään pian valmistuttuaan liian pieneksi.

–Olisi tarvittu isompi koulu.

Törmin mukaan yksi koulu voidaan tarvittaessa polkaista äkkiä Seminaarin kouluun.

–Sinne mahtuu. Siellä on yksi Antinkankaan koulu paraikaa.

Lucina Hänninen ei lämpene Seminaarin koulun käyttöönotolle.

–Seminaarin koulun osalta kaipaan kokonaissuunnittelua. Sinne on tulossa ehkä muita toimintoja.

Seminaarin koulusta tulee näillä näkymin Kirkkokadun päiväkodin väistötila päiväkodin remontin ajaksi.

Koulujen kannalta Raahen asiat näyttäisivät olevan hyvin – nimittäin lähitulevaisuudessa. Törmin mielestä meillä on Suomen parhaat koulut Suomen parhaassa kunnossa sitten, kun koulukeskukset niin Vihantiin kuin Saloisiinkin on saatu valmiiksi.

–Olen asunut niin Oulussa kuin Ylivieskassakin, ja tiedän, että meillä Raahessa on ylivoimaisesti parhaat palvelut lapsiperheiden kannalta. Meillä kaikki käyvät koulua, kukaan ei käy kotikoulua. Meillä on lähikouluperiaate eikä tarvetta lakkauttaa kouluja. Minusta lapsiperheen on hyvä olla täällä.

Opetuspäällikkö on samoilla linjoilla. Tekeillä oleva Antinkankaan koulu ja hankkeissa olevat Vihannin ja Saloisten koulukeskukset tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöratkaisuja oppilaiden sijoittamiseen. Niitä ei rakenneta oppilasmäärän maksimikoon vaan keskimääräisen oppilasennusteen mukaan.

Hänen mukaansa Raahen kaupungin koulujen oppilasryhmien koko on pääsääntöisesti alle 20. Koulun oppilasmäärää hallitaan oppilaaksioton kautta. Kesken koulunsa aloittaville pitää olla tilaa.

–Ryhmäkoot eivät voi olla tapissa, vaan pitää jättää pelivaraa, hän arvioi.

Kunkin koulun oppilasmäärän kasvua rajoittavat kuitenkin koulun tilat, ilmastointikapasiteetti ja henkilöstöresurssit.

Raahen kaupungin kehittämislautakunnan puheenjohtaja Antero Aulakoski (kesk) katsoo, että Raahe on valmistautunut henkisesti hyvin tilanteeseen.

–Tähän saumaan valmistuu terveitä ja toimivia kouluja vastaanottamaan saapuvia koululaisia.

–Saloisten koulun rakentamisen osalta on tahtotila olemassa, mutta vielä käydään keskustelua, onko järkevää rakentaa sinne, tuleeko se oikeaan paikkaan? Valtuuston enemmistö on sitä mieltä, että se sinne alueelle rakennetaan.

Hän kaipaa vielä ammattiopistolta Fennovoimalle tarpeellisia ammattilinjoja.

Aulakoski on seurannut Kalajokea ja Pyhäjokea ja todennut, että Raahessa olisi voitu toimia jo aiemmin pontevammin.

–Ydinvoimala on vuosisadan hanke meille. Tässä on satojen miljoonien hyödystä kyse. Pitäisi löytyä vielä 1–2 pykälää lisää vaihdelaatikosta tähän tilanteeseen.

Hän myöntää, että Raahe on hukannut yhden tilaisuuden silloin, kun Piehingin koulu jätettiin rakentamatta eikä kaavoitettu teollisuustontteja Pyhäjoen rajan tuntumaan.

–Pyhäjoen puolelle on tullut jo teollisuusalue. Me ollaan auttamatta jäljessä. Se juna meni jo.

Mistä kyse?

Fennovoiman pääkonttori muuttaa Pyhäjoen Hanhikivenniemelle näillä näkymin keväällä vuonna 2020.

Pääkonttori tuo Raahen seudulle 450–500 Fennovoiman toimihenkilöä.

Heidän mukanaan muuttaa todennäköisesti kymmeniä ellei satoja perheitä.

Jos spekuloidaan, että mukana tulisi 100 perhettä, joissa olisi tai joihin syntyisi 2 lasta, Hanhikiven lähistölle syntyisi 200 lapsen päivähoito- tai oppilaspaikan tarve.

Fennovoiman pääkonttorin väestä osa sijoittunee Raaheen, vaikka osa valitsisikin asuinpaikakseen esimerkiksi Pyhäjoen, Kalajoen, Ylivieskan tai Oulun.

Lapsia odotetaan tulevan Raahen seudulle myös ydinvoimalan rakentajien mukana useista eri maista.

Odotettavissa on joka tapauksessa lisää lapsia Raahen seudulle.