Raahessa on alkanut tänä syksynä kahden suuren yrityksen yhteistyö, jossa Oulun yliopiston tutkimuksella on merkittävä rooli.
Ranskalainen rakennustarvikkeita valmistava yhtiö Saint-Gobain avasi Raaheen tuotantolaitoksen, joka hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaan prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa. Kuonaa käytetään sideaineena sementtipohjaisissa rakennusmateriaaleissa.
Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan 13 miljoonaa euroa.
Oulun yliopistossa sementtiä korvaavia materiaaleja ja mineraalikiertotaloutta on tutkittu 15 vuotta. Raahen senkkakuonanjolostuslaitos on tähän mennessä suurin alan investointi Suomessa. 35 prosenttia Saint-Gobainin ja SSAB:n hankkeen rahoituksesta tulee EU:n kestävän kasvun ohjelmasta.
Laitos käsittelee vuosittain noin 60 000 tonnia senkkakuonaa, josta noin kolmannes jalostetaan sementtiä korvaavaksi materiaaliksi. Loput erotellaan ja palautetaan terästehaalle.
Professori Päivö Kinnunen kertoo, että tutkimusprosessin aikana ideoita ja kokeiluja on tehty paljon, ja parhaista ideoista on pystytty tekemään ratkaisuja, jotka kaupallinen toimija voi ottaa kehitykseen.
– Raahen tehtaaseen tehty investointi on meillekin tärkeä etappi, sillä se on esimerkki siitä, että 12 vuotta sitten syntynyt idea-raakile on saatu puserrettua valmiiksi ratkaisuiksi, joka on vaatinut valtavan paljon yhteistyötä, luottamusta ja riskien ottoa, Kinnunen sanoo tiedotteessa.
Kiertotalouden näkökulmasta Raahen hanke on merkittävä, sillä sementin tuotanto aiheuttaa jopa kahdeksan prosenttia ihmiskunnan vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.
Saint-Gobainin omassa toiminnassa senkkakuonan avulla arvioidaan vähennettävän jopa noin 20 000 tonnia päästöjä vuodessa.
Raahen laitoksen 60 000 tonnia on vain pieni osa Suomen mineraalisivuvirroista. Päivö Kinnusen mukaan erityisesti Pohjois-Suomessa on valtavasti hyödyntämättömiä mineraalisivuvirtoja.
– Vaikka 60 000 tonnia kuulostaa paljolta, se on vain pieni osa koko Suomen mineraalisivuvirroista. Meillä on paljon potentiaalia. Mineraalisten jätevirtojen lisäksi Suomessa on myös korkea jätevero, osaavaa työvoimaa ja teknologiaosaamista, joka tekee Suomesta ideaalin maan kehittää edistyneistä kiertotalouden ratkaisuja.
Apulaisprofessori Juho Yliniemi Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksiköstä muistuttaa, että kiertotalouteen liittyvä tutkimus on ajankohtaista paitsi ympäristövaikutusten, myös omavaraisuuden näkökulmasta.
– Resilienssi on nyt pinnalla. Mitä enemmän olemme riippuvaisia ulkomaisista raaka-aineista, sitä haavoittuvampia olemme. Kiertotaloustutkimus tukee yhteiskunnan kestävyyttä – ja lisäksi jos siihen ei panosteta, hukkaamme vuosittain miljardien eurojen arvosta materiaaleja, Yliniemi sanoo.
Oulun yliopistolla tutkitaan edelleen myös muita teollisuuden sivuvirtoja ja vähähiilistä sementtiä.
Yksi ajankohtaisista ja globaalisti kiinnostavista tutkimuskohteista on terästeollisuuden valokaariuunikuonan hyödyntämiseen tavanomaisen sementin korvaajana.
Sen taustalla on masuuniprosessin muuttaminen vetypelkistysprosessiksi, jolloin masuunikuonan sijaan syntyy valokaarikuonaa.
– Lisää ratkaisuja on tiedossa kiihtyvään tahtiin, Kinnunen ja Yliniemi sanovat.
